Tietoja meistä

Oma kuva
Olemme kokeilunhaluinen aviopari, mies (M) vuosimallia -83, nainen (N) -74. Rakastamme seksiä ja harrastamme sitä PALJON. Tässä blogissa kerromme kokemuksistamme ja ajatuksistamme.

keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Mustasukkaisuutta ja itsetunto-ongelmia

On se vaan jännä miten joku niin kiihottava voi samaan aikaan olla niin pelottavaa. Ajatus miehestäni nuolemassa vieraan naisen pillua saa välittömästi housuni kostumaan, mutta samaan aikaan takaraivossa jyskyttää mustasukkaisuus ja pelko siitä, että mieheni nauttii siitä toisesta naisesta enemmän kuin minusta. Ja entäs jos mieheni pitää tätä toista naista kiihottavampana, seksikkäämpänä ja haluttavampana kuin minua? Riskeeraanko avioliittoni pelkän fantasian takia? Kannattaako tämä riski?

Näitä kysymyksiä olen pyörittänyt mielessäni monet kerrat ja näistä olemme mieheni kanssa monet keskustelut käyneet. Meillä on onneksi aivan uskomattoman avoin suhde. Me voimme puhua mistä vaan avoimesti ja rehellisesti.  Minun ei tarvitse peitellä omaa epävarmuuttani ja pelkojani vaan voin avoimesti olla oma itseni mitään häpeilemättä. Tiedän, että mieheni ei koskaan loukkaisi minua tahallaan ja tiedän, että hänelle tärkeintä on se, että minulla on hyvä olla. Tiedän, että ryhmäseksi on myös hänen fantasiansa, ei pelkästään minun, mutta siitä huolimatta, että hän haluaa tätä yhtä paljon kuin minäkin, on kaikki tapahtunut minun tahdissani, minun halujeni ja toiveitteni mukaan. Mieheni ei ole koskaan painostanut minua mihinkään, päinvastoin hän on monet kerrat varmistanut, että tämä on todella sitä mitä haluan. Eivät nämä keskustelut aina helppoja ole, ollaan monet riidat saatu aikaiseksi sillä, että olen tuonut oman epävarmuuteni esiin ja tarttunut merkityksettömiin sanoihin tai lauseisiin ja niistä sitten vetänyt omat johtopäätökset, jotka eivät ole loppupelissä olleet ollenkaan sitä mitä mieheni on niillä tarkoittanut.

Mistäköhän sekin johtuu, että nainen on usein se epävarmempi osapuoli? Ja eikös ryhmäseksikin ole useimmiten miesten fantasia? Olenko minä jotenkin poikkeava? Vai onko sittenkin niin, että naiset eivät vaan niin avoimesti kerro fantasioistaan kuin miehet?

Ensimmäisen kerran aloimme puhua ryhmäseksistä loppukesästä ja pian meillä olikin ilmoitus parillakin eri sivustolla. Homma lähti siis rytinällä käyntiin ja yhteydenottojakin tuli ihan mukavasti. Suurin osa yhteydenotoista tuli tosin yksinäisiltä miehiltä ja ne hylättiin saman tien. Meidän kiinnostus ryhmäseksiin kohdistuu lähinnä naisten väliseen seksiin sekä parinvaihtoon, ei niinkään mieheen kolmantena pyöränä.

Yhteydenottojen joukosta löytyikin mielenkiintoinen pari, jonka kanssa vaihdoimme puhelinnumeroita ja siitä alkoi meidän yhteydenpitomme. Soittelimme, viestittelimme, vaihdoimme kuvia ja suunnittelimme tapaamista. Kaikki meni hyvin siihen asti, kunnes eräänä iltana töistä palatessani kävi ilmi, että mieheni oli töissä ollessani viestitellyt kyseisen parin kanssa. Ei siinä viestittelyssä itsessään mitään pahaa ollut, se mikä minut silloin pysäytti oli se, että mieheni oli ottanut itsestään alastonkuvan, jonka oli tälle parille lähettänyt ja saanut vastaukseksi viestin, jossa tämä vieras nainen kehui mieheni kullia ja kertoi, kuinka hän haluaisi tätä imeä. Mikä tässä sitten oli väärin tai loukkaavaa, olimmehan yhdessä tämän parin kanssa viestitelleet ja kuviakin vaihdelleet?! Minusta loukkaavaa oli se, että tämä kaikki tapahtui ns. selkäni takana, minun ollessani töissä. Ajatus miehestäni runkkaamassa itseään, kuvaamassa itseään samalla kun viestittelee vieraan parin/naisen kanssa, sai minut lähestulkoon raivon partaalle. Eikä myöskään naisen tapa vastata viestiin ollut mielestäni sovelias. Jotenkin tuntui, että kyseinen nainen astui minun reviirilleni lähettäessään niinkin rivoja viestejä miehelleni. Ja kaikki tämä minun poissa ollessani. Oma reaktioni tähän viestittelyyn hämmästytti itseänikin ja tästä johtuen päätimme, että otamme ryhmäseksin suhteen aikalisän ja keskitymme toistaiseksi vain toisiimme. Totesimme, että minä en ehkä sittenkään ollut vielä valmis tositoimiin vaikka ajatus ryhmäseksistä alun perin minun ideani olikin.


No nyt olemme taas tilanteessa, jossa olemme saaneet yhteydenottoja muutamaltakin mielenkiintoiselta parilta ja näillä näkymin tositoimiin päästään hyvinkin pian. Oman itsetuntoni ja mustasukkaisuuteni kanssa kamppailen edelleen, mutta nyt tuntuu siltä, että luottamus mieheeni on niin suuri, että tällä kertaa uskon uskaltavani viedä fantasiamme loppuun asti.

-onnellinenN

2 kommenttia:

  1. Hyvää pohdintaa!
    Me ei olla mieheni kanssa ainakaan vielä kiinnostuneita toteuttamaan mitään ryhmäseksitouhuja, vaikka molemmat niistä hieman fantasioidaankin... Eli et ole ainoa nainen, joka siitä fantasioi! Ollaan kuitenkin asiaa mietitty ja keskusteltu epävarmuuden tunteista yms. Se on ihanaa, kun suhteessa voi keskustella kaikesta avoimesti. :) Toivottavasti löydätte jonkun kanssanne pitämään hauskaa! Sitten vain sen jälkeen kertomaan tänne kokemuksista. ;)

    VastaaPoista
  2. Meillä asiaa lähestytään jotenkin pikku askelin. Nämä askeleet saattaa olla jo itsessään paljon kiihottavampia,ja mukavaa yhteistä tekemistä seksuaalisuuden saralla, kuin itse varsinainen kimppaseksi. Asialla herkuttelua, ja sitä sivuaminen saa meidät molemmat kuumaksi. Joskus mietinkin, että tämä matka saattaa olla jopa isompi juttu, kuin itse tapahtuma, vaikka se mielikuvissa välkkyylin todella kiihottavana. Vähän niinkuin söisi hyvän 3 ruokalajin aterian, ihan rauhassa herkutellen. :) T: Meripeikko

    VastaaPoista